Olimme tässä mejäkurssilla pari kolme viikkoa sitten. Neiti ymmärsi vasta 100m jäljen lopussa, että voisi seurata kunnolla jälkeä. Makaukset merkkasi ym.

Olemme myös näyttelykurssilla ja ihan hyvin meni eilisessä näyttelyssä Tuomarinkartanolla. Tulimme luokkamme toisiksi (vain kaksi koiraa narttujen pikkupennuissa) ja saimme kunniapalkinnon. Näimme Gemman veljen Lennin, siskon Torrin, emä Derin ja isä Hillon. Gemmalta otettiin myös verikoe tärinätutkimuksia varten, kuten veljeltä, siskolta ja emältäkin.

Tänään löytyi punkki Gemman leuasta. Rapsuttelin koiraa sohvalla ja pieni patti osui sormen alle. Punkkihan se siellä. Alkoi hirmuinen punkkipihtien etsiminen, tuloksetta. Koiralle selkään frontline ja huomenna ostamaan uudet pinsetit.

Tokossa on mennyt hyvin. Seuraaminen on mielestäni jo todella hienoa ja sivulletulot. Ainoa miinus tokossa on se, kun G haukkuu aina kun on tylsää, silloin, kun kouluttajat selittävät jotain. Olen kokeillut hieman kaikkea, vähän tuo on vähentynyt, mutta... Katsotaan.

Kuvia pitäisi laittaa, ja ehkä nyt voisin muutaman laittaakin galleriaan.

Lisäystä!!
Mejäkurssilla siis teimme aamusta jäljet, klo 10. Jotakuinkin klo 11-12 pääsimme ajamaan jälkiä. Minä opastin sitten bordercollie Dieselin jäljen ja sen jälkeen oman koiran hakeminen.

Gemma siis otti minusta liian paljon tukea, eikä suostunut irtautumaan. Kävelin jälkeä pitkin ja neiti hieman haisteli välillä ja välillä taas jalkaani kiinni. Makauksen jälkeen Gemma alkoi ymmärtämään jutun juonen ja seuraamaan omatoimisesti jälkeä paremmin. Hirvensorkka häämöttä siis 100m jäljen päässä ja neit sai muutaman makupalan ja kehut minulta ja ohjaajaltamme.

Kokeilin seuraavan kerran jälkeä kolmen viikon päästä, ja Gemma irtautui paljon paremmin. Meinasi mennä makauksen ohi, mutta loppu makaus merkattin ja peuran sorkka oli mieluisa.

Näyttelykurssilla opettelimme joka kerta seisomista (muuten, jos koira istuu, jalkaa ei saa työntää koiran alle, että se nousisi, tuomarit eivät pidä siitä). Ravaaminen onnistui toisella kerralla paremmin ja viimeisellä kerralla saimme kehut ryhmän edistyneimpänä koirakkona.

Tokossa opettelimme lähinnä ringissä kulkemista yms. Meidät kutsuttiin kisailevien ryhmään. Kotona harjoittelimme sitten enemmän paikallaanoloa ja muuta sellaista.